Kurkkua kuristaa, on kuin vanne olisi vedetty kireälle kaulan ympäri. Kitalakikin on kireä. Suuta kihelmöi. Huulet kutisevat, puren niitä, jotta kutina helpottaisi. Nenää karvastelee, silmät ovat arat ja niitäkin kutittaa.
Tuttua. Voisi luulla, että minulla on allerginen reaktio. Mutta kun ei ole. Minulla ei ole todettu mitään allergiaa, ja silti saan näitä "kohtauksia". Ne on todettu psyykkeen aikaansaamiksi. Näitä oli takavuosina tiuhaan. Olin tosi onneton aina tällaisen kohtauksen tullessa.
Kun lääkitystäni reilut kaksi vuotta sitten muutettiin, pääsin näistä kohtauksista kokonaan eroon. Oma osuutensa oli varmasti terapioilla - ja elämän suurilla muutoksilla! Kohtaukset pysyivät siis poissa reilun kaksi vuotta. Nyt minulla on kohtaus meneillään. Se on jo toinen parin viikon sisään. Minua pelottaa. Joudunko siihen samaan ahdistukseen ja pahaan oloon uudestaan. Siihen, josta niin kauan kärsin ja josta luulin päässeeni iäksi!
Miksi näitä kohtauksia nyt? Juuri kun kaikki on niin hyvin! Miehen kanssa olemme päässeet hyvään parisuhteeseen (muutamia äkkiväärä-keskusteluja lukuunottamatta), kohta pääsen muuttamaan maalle, mistä olen koko ikäni haaveillut ja elämä on muutoinkin järjestyksessä. Nyt en edes tiedä saanko mistään apua.....
Elämä on tavattoman epäreilua!!!
Tärkeintä on tuo kun sanot että kaikki on hyvin :) Mutta muutoksen myllerrystähän elämäsi ja elämänne nyt on, ihan sen keskellä elätte, eikö vain. Osaankohan muuta sanoa kuin että toivon että kaikki kääntyy parhain päin. Elämä on epistä, monesti, mutta kaikella on tarkoituksensa. Minä ruukaan vedota siihen..:)
VastaaPoistaNiinpä. Elämän epäreiluutta vaan kokee välillä liiankin usein. No, tiedän ainakin etten ole kuolemassa, kun tällainen kohtaus tulee. Se on sentään jotakin se! Ja valtavan isoja muutoksia mun elämässä on tälläkin hetkellä menossa ja koko ajan tulee lisää jännitettävää. Nytkin kamppailen kilojeni kanssa ja hermoilen, kun paino ei laske ja polvileikkaus lähenee kaiken aikaa... Ei kai lie ihme, että herkkä ihminen jotenkin jo reagoi!
Poistatsemppiä painonpudotukseen toivottaa samaa tarvitseva :P
PoistaKiitos :)
PoistaOnnea mummolle! Pikkuinen antaa paljon uutta sisältöä elämään! Voi että, mikä juttu tuo sun kohtauksesi on, ei varmaankaan häävi olotila. Olisikohan mahdollista tarkistaa lääkitystä nyt uudelleen, kun 2 v on kulunut? Muutoinhan sun elosi kuulostaa nyt tosi mukavalta.
VastaaPoistaKiitos onnitteluista!
PoistaNiin, tuo lääkitys olisi ihan hyvä tarkistaa, mutta kun ei ole ketään kuka tarkistaisi. Minuthan nakattiin pois mielenterveyspuolelta, kun olen "liian terve" ja "minua on niin paljon hoidettu". Ja tk-lääkärille ei saa aikaa ei sitten millään! Yksityislääkärillä käynti taas verottaa kukkaroa niin kamalasti, että siihen ei ole varaa kuin hätätilanteessa....