No nyt tuli tieto polven tekonivelleikkauksesta! 14.6. on leikkaus, mikäli kaikki menee hyvin, eikä esteitä ole. Nyt alkoi jännittää! Painoni ei ole tippunut tarvittavia kiloja, joten pelkään, että minut lähetetään maitojunalla kotiin. Kestän sen kyllä, mutta miehelle se olisi pettymys. Hän niin odottaa, että saisin itseni kuntoon ja pääsisimme yhdessä liikkumaan.
Leikkaus ei tule parhaaseen mahdolliseen aikaan - olisin niin halunnut laittaa pihaa tänä kesänä! Toisaalta, kun olemme vasta muuttaneet ja vieraita varmaan käy paljon, niin kukaan ei odotakaan, että olisin leiponut kaapit täyteen herkkuja (olen siinä huono), vaan voin huoleti nauttia vieraiden kanssa kahveja miehen ostamien kaupannisujen kyydittäminä...
Pelkään leikkausta ja siihen liittyviä komplikaatioita. En pelkää itse leikkausta, se ilmeisesti tapahtuu puudutuksessa, koska saan ottaa mielimusiikkiani mukaan leikkaukseen. En myöskään pelkää kipuja tai sitä etten enää pääsisikään liikkeelle. Uskon, että niistä selviän. Sitä pelkään, että saan veritulpan ja kuolen unissani. Hyvästejä jättämättä. Haluan elää vielä pitkään - vastahan löysin onneni!
Kälylleni tehtiin polven tekonivel-leikkaus viime marraskuussa Coxassa. Kaikki meni oikein hyvin ja alkukipujen jälkeen hän treenasi kovasti kuntopyörällä (jonka lainasimme hänelle) ja toipui tosi hyvin.
VastaaPoistaJoten kyllä se hyvin menee. Jos sinulla on kuntopyörä, niin lihaksia kannattaa treenata jo etukäteen, se helpottaa toipumista.
Mulla on kuntopyörä - ja olen koko talven käynyt pari kertaa viikossa kuntosalilla vahvistamassa lihaksia. Pitänee vielä tässä pyöräillä kovasti!
PoistaPyydetään Taivaan Isältä apua ja suojelua leikkaukseesi ja toki jo ennen sitäkin! Älä nyt sitten ala keikuilla kylmässä puutarhassa, ettet vilustu. Työt kyllä odottavat, usko pois. Nyt saat luvan kanssa olla jouten!
VastaaPoistaPuutarhan laitto on varmasti vielä mukavampaa sitten ensi kesänä, kun polvesi ei ole enää kipeä. Pidän peukkuja pystyssä ja käsiä ristissä, että kaikki sujuu hyvin.
VastaaPoistaKiitos vilukissi ja millan! Kädet ristissä on täälläkin oltu ja ollaan joka ilta. Luottavaisena, mutta silti hiukan pelokkaana! Eikä yhtään helpota, kun äiti sanoi heti leikkausajan kuultuaan: "se pitää vaihtaa, ei se haava parane koko kesänä, kun tulee mätäkuu ja kaikki"....
VastaaPoistaNiin ja ennätän onneksi pikkuisen pistää jotakin alulle puutarhassa ennen leikkausta :)
Poista"Vanhoilla" on aina niin rohkaisevia viisauksia.
VastaaPoistaOllaankohan mekin yhtä kannustavia jälkipolvillemme ;)
Onnea matkaan!
Kiitos!
VastaaPoistaJuu, äidilläni on "kiva" tapa löytää kaikesta se nurja puoli. Ihan aina ei jaksais....
Onneksi polvi ehtii hyvin parantua mätäkuuhun mennessä, nykyään nuo operaatiot ovat onneksi jo ihan rutiinijuttuja.
VastaaPoistaVaikka ainahan sitä jännittää kaikkea tuommoista, ei sille mitään voi.
Tsemppiä, ja paljon kilometrejä pyörän päällä, kyllä se hyvin menee!
Kiitos Mk! Eilen siivosin huushollin ja sen päälle kävin vielä kuntosalilla, että tsemppi on kyllä päällä ;)!
PoistaJÄNNITTÄÄ!!!!
hö, eikös me jo sovittu että se leikkaus menee just hyvin!
VastaaPoistaja hienoa, että se aika tuli näin pian.
mulla on kuule tuttuja enkeleitä, jotka on kovasti erikoistuneet varjelemiseen, laitan sulle tulemaan yhden nyt heti, kaveriksi ja kädestä pitäjäksi, kun en itte pääse niin lähelle.
Kiitos, liskonainen! Enkeli tulee kyllä tarpeeseen!
VastaaPoistaPitäisi saada voimia noiden viimeisten kilojen pudottamiseen, kuukausi olisi aikaa....mutta kun tänäänkin meni sekä jäätelöä että kakkua massuun......
OLisi haaste blogissani!
VastaaPoista??
VastaaPoista???????
VastaaPoista?????????????????????????????????????????????????????
VastaaPoista